Tutustuin tällä viikolla kirjaston nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuuden, sosionomian ja liiketalouden osastoihin sekä monikulttuurisuuspalveluihin. Pääsin seuraamaan kahta monikulttuurisuuskomitean kokousta, joissa pohdittiin keinoja markkinoida kirjaston maahanmuuttajille tarjoavia palveluja, kuten kielikursseja ja infopaketteja peruspalveluiden (kauppa, pankki, lääkäri, harrastukset jne.). Tutustumispäivän päätteeksi sain lahjaksi nk. maahanmuuttajapaketin, jossa oli runsaasti tietoa kirjaston tarjoamista monikulttuurisuuspalveluista sekä dvd, jolla on Toronton ja Ottawan kirjastoverkostojen esittelyvideo 17 kielellä! Lisäksi sain ylimääräisenä lahjana kirjan, joka on tarkoitettu oppimateriaaliksi Kanadan kansalaisuutta hakeville henkilöille heidän valmistautuessa kansalaisuuden soveltuvuutta mittaavaan testiin. Pitäisikö tästä mahdollisesti päätellä jotain…? Tapasin lisää uusia ihmisiä, joista kolmella on mielenkiintoinen yhteys Suomeen: Kahdella työntekijällä oli suomalainen äiti (toinen tunsi ihailtavan paljon suomenkielisiä ruokasanoja!) ja yhdellä oli venäläinen puoliso, jonka kautta hän oli tutustunut Suomen historiaan, kulttuuriin ja kirjastojen luokitusjärjestelmään.
Poikkeuksellisen onnekkaan alun vastapainoksi vuorossa tällä viikolla sattui paljon mokia ja kömmähdyksiä. Minulla oli erityisen paha tapa myöhästyä tapaamisista tai olla väärässä paikassa väärään aikaan. Muutaman kerran tapaukset johtuivat liiallisesta sosiaalisuudesta, jolloin jäin suustani kiinni: Kahdesti pomo joutui soittamaan infotiskille selvittääkseen, miksi harjoittelija ei ole ilmaantunut sovittuun tapaamiseen ja kerran työkaveri kiipesi ylempään kerrokseen muistuttaakseen työajan loppuneen viisi minuuttia sitten ja voimme jatkaa juoruilua työkaverini kanssa työajan ulkopuolella :) Kiireisestä viikosta johtuen en ollut ehtinyt aktivoida työsähköpostiani (mistä pomoni ei ollut erityisen mielissään…), mutta lupasin hoitaa asian heti maanantaina.
Onneksi viikkoon mahtui myös hyviä hetkiä, sillä osoitin ensimmäisiä oppimisen merkkejä. Istuessani infotiskin takana sain ojennella asiakkaille heidän pyytämiään tavaroita (kuulokkeita, nitojia ja rei’ittäjiä) ja neuvoa paikkojen sijainteja, minkä lisäksi onnistuin löytämään ilman ammattilaisen apua asiakkaan pyytämän kirjan nimen ja Deweyn luokitusjärjestelmän perusteella! Lisäksi erään osaston tutustumiskierroksen aikana kirjastovirkailija pamautti eteeni vanhan ja paksun kirjan, joka oli täynnä listoja. Virkailija käski minun arvata, mitä listoja kirjaan oli koottu ja hetken aikaa tutkittuani arvasin kirjassa olevan tietoa kanadalaisissa lehdissä julkaistuista artikkeleista. Virkailijan leuka loksahti paikoiltaan, hän taputti käsiään ja hämmästeli: ”Ällistyttävää! Näyttäessäni tätä kanadalaisille opiskelijoille he tuijottavat kirjaa hölmistyneinä ja sitten tulee suomalainen, joka pamauttaa oikean vastauksen parin sekunnin tutkimisen jälkeen!” Pakko myöntää, että jälkeenpäin tunsin oloni hieman ylpeäksi ;)
Isäntäperheessä aikaisemmin asunut suomalainen vieraili viikonloppuna perheen luona poikaystävänsä kanssa. Olimme viestitelleen sähköpostitse ennen matkaani ja nyt tapasimme vihdoin kasvotusten. Kahden viikon englanti-putken jälkeen tuntui hölmöltä puhua suomea, mutta totuin siihen onneksi nopeasti. Seurustelimme hyvän ruoan ja juoman hengessä, minkä lisäksi vietimme lauantaina Canada’s Wonderland-huvipuistossa. Vuokraisäntämme kyyditsi meidät huvipuistoon ja haki meidät takaisin asunnolle myöhemmin illalla. Heti portilla huvipuiston turvamies kehui päälläni ollutta Alan Wake- t-paitaa ja mietin, tunsiko hän kyseisen pelin vai pitikö hän paidastani muuten vain. Päivän aikana testasimme noin kymmenkunta laitetta, joista selkeät suosikkini olivat Benemoth, Sledge Hammer ja Night mares. NM pelotti aluksi, koska laitteessa mentiin seisomaan pienehköön häkkiin, jossa ei ollut minkäänlaisia turvavaljaita tai –vöitä. Näin ollen paikallaan pysyminen oli laitteen pyörimisvauhdin ja omien käsivoimien varassa. Loppujen lopuksi kyseessä oli yksi elämäni parhaimmista laitekyydeistä, johon olisin voinut mennä uudestaan! :D Mieleeni jäi myös Tenavat-teemapuisto, missä suomalaisturistit innostuivat menemään yhteiskuviin Ressun ja kumppaneiden kanssa :)
 |
| Huvipuistossa oli pakko kokeilla Angry Birds-pelikojua ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti